Huomaa kyllä virallisesti että syksy on alkanu kun mieliala on taas tällänen. En tiedä onko paljonkin ihmisiä johon vuoden ajat vaikuttaa mutta musta ne kyllä verottaa osansa. Tää syksy vielä menee mutta kevät on jo ihan kamala. Nyt vaan oon kuitenkin ollu jotenkin tavallista väsyneempi ja kiukkusempi koko aika. Eniten ottaa päähän se että toi yks on se joka kaiken kiukuttelun joutuu ottaan harteilleen kun ei täällä muitakaan ole. Voihan myös olla että kun sosiaalista elämää mulla ei täällä ole että sekin vie sitten veronsa. Ihmisenä kuitenkin oon tosi sosiaalinen ja kaipaan ihmisiä mun ympärille. Tykkään puhua ja ratkoo muitten ongelmia, tosin parhaiten ne ongelmat ratkee sillon kun hakee viinipullon ja alkaa parantaan mailmaa kunnolla kaverin kanssa.. aamulla idea ei välttämättä ole ollu yhtä hyvä kun edellisenä iltana mutta kuitenkin.

Muutin mun miehen takia toiselle paikkakunnalle ja matkaa on jonkin verran sinne mistä oon kotosin. Se ei mua haitannu koska kuitenkin jotenkin ajatus uudesta alusta kuulosti ihan täydelliseltä. Ja onhan tää ollu ihanaa kun mikään ei muistuta niistä kaikista vanhoista menetyksistä ja muista. Mutta se ettei täältä tunne ketään on tosi hankalaa. Missä edes voi tutustua aikuis iällä kehenkään. Onhan täällä noita mammoja puistoissa joiden kanssa vois vaikka saada pientä jutunjuurta aikaseks, valitettavasti en vaan oo niitä ihmisiä jotka jaksaa puhua lapsista koko päivän. Enkä jaksa kuunnella sitä kuinka "meidän pirkko oppi käymään potalla ihan itse ilman äitiä" tai että kuinka "meidän pena on niin hyvä kaikessa, siitä tulee vielä jotain". Onhan se hieno että vanhemmat on ylpeitä lapsestaan ja kertovat kaikkee, mutta mun mielestä sellanen vertailu lapsista on typerää. Mun tyttö joko osaa jotain tai sitten se ei osaa ja siinä se. Joten leikkipuistot on pois suljettu. No baareista ei tunnetusti varmasti löydy mitään, eikä siellä muutenkaan niin kiinnosta roikkua joka viikonloppu. Ehkä töiden puolesta sitten, ainut ongelma siinä vaan on se että teen töitä yksinäni. Joten ehkä olisi pieni alan vaihto paikallaan. Tai sitten jos tuo mies joskus siunais aikaa mulle sen verran että voitais vaikka nähdä ajan kanssa jotain sen tuttuja niin sitä kautta vois vaikka tullakkin jotain. Paitsi että en oo vielä oikein päässy kiinni tähän "täydelliseen" elämään. Ja faktahan on jälleen kerran se että tässä "täydellisessä" elämässä oon huomannut kyllä sivusta seuranneena että kaikki on kyllä ihan toisin ulkokuoren alla. Eikä mua niin kiinnosta olla tekemisissä ihmisten kanssa jotka ei voi olla vaan ihan aitona omana itsenään. Mun mielestä olis kyllä tosi rankkaa jatkuvasti yrittää olla jotain muuta mitä oikeesti on. No mutta se nyt vaan on mun mielipide.

Kieltämättä alkaa kuulostaan siltä että torjun itse kaikki vaihtoehdot jossa voisin tutustua ihmisiin. Eli siis mun seura on vaan liian hyvää noiden muiden seuraan.. vitsi.. Mutta niin itsehän mä päätän sen missä voin tutustua ja koska haluan tutustua muihin ja koska torjun kaikki vaihtoehdot niin turhaa toisaalta valitankaan asiasta sen enempää. Ja koska mun elämääni ei oo kuulunu viimeisen kahden kuukauden aikana mitään muuta kun valitusta joka asiasta. Niin voisinpa tehdä itselleni pienen haasteen ja yrittää olla hieman positiivisempi ja avoimempi asioille. Myös olla valittamatta, ihan vaan siinä mielessä että se alkaa ärsyttään mua itteenikin koska mikään mulla ei loppupeleissä ole edes huonosti kun kaikki on aina itsestä kiinni. Hassua kuinka ihminen tiedostaa tollaset asiat ja ns. omat ongelmansa mutta silti tuntuu et niille on kauheen vaikee tehdä yhtään mitään. Eli jos olisin todella fiksu niin lopettaisin nyt tämän turhasta märehtimisen ja keskittyisin vaan olennaiseen. Eipä ne asiat valittamalla ja ihmettelyllä korjaannu. Ja edelleen saaneen muistuttaa itseäni niin minä kyllä tiedän mitä en haluan joten turhaan sitä taas miettii liikaa mitä haluaa ja mitä pitäisi olla. Kuitenkin kun kaikki on suht reilassa niin turhaa energiaa vaan kuluu sen kaiken muun murehtimiseen. Ja nyt kun vaan enään toistan omia sanomisiani koko aika eritavalla niin tähän on varmasti hyvä lopettaa tällä kertaa!